Pujo kannattaa poistaa, pian on oikea aika

Pujo on yksi vahvimmin allergiaoireita aiheuttavista kasveista maassamme. Pujo lisääntyy tehokkaasti, joten sen tuhoaminen kannattaa. Kemiallisella torjunnalla voidaan vaikuttaa erityisesti pujon juuristoon.

Pujo lisääntyy tehokkaasti sekä kasvullisesti haarovan juurakkonsa avulla että siementen välityksellä.  Yksi pujoyksilö saattaa tuottaa yli puoli miljoonaa siementä kesän aikana. Siksi pujon torjuntaan on syytä ryhtyä hyvissä ajoin ennen sen kukintaa keskikesällä.

Pujon torjuntaa helpottaa hieman se, että pujon raskas siitepöly leviää vain kasvuston läheisyydessä. Pujo on hyvin hankala kestorikkakasvi, mutta se ei kovin helposti leviä kasvupaikoiltaan. Näin pujon alueellinen torjunta on mahdollista, kunhan toimii systemaattisesti.

Pujo voidaan hävittää kitkemällä tai kemiallisesti torjumalla. Pujo on kitkettävä samoilta alueilta kahtena vuonna peräkkäin juuri ennen kukintaa. Kitkettäessä olisi syytä saada pujon juurakko mahdollisimman kokonaisena ylös.

Pujo kasvaa tiiviinä mättäänä, jolla on erittäin tiheä juuristo. Varsinkin tiiviissä maassa kitkeminen on työlästä, ja usein tarvitaan lapiota.

Kemiallinen torjunta tehoaa pujoon, kunhan ajoitus, torjunta-aine ja työtapa ovat oikeat. Lehtivaikutteinen yleisrikkahävite glyfosaatti on tehokas torjunta-aine. Glyfosaatti kulkeutuu nopeasti kasvissa lehdistä juuristoon ja se tehoaa kaikkiin lehtivihreällisiin yksi- ja kaksirikkaisiin kasvehin – myös monivuotisiin. Glyfosaatti voidaan levittää pujokasvustoon joko sivelykäsittelynä tai ruiskutteena.

Oikea ajoitus tärkeää

Pujon kukinnan huippu on useimmiten heinä-elokuun vaihteessa. Rikkakasvien torjunnassa on tärkeää kasvien niin sanottu kompensaatiopiste. Silloin kasvin kehitysaste on suotuisin torjunnan onnistumiseksi. Useimmilla rikkakasveilla tämä vaihe on kesäkuussa ennen kukintaa, kun kasvi on vielä kasvuvaiheessa, mutta ei täysin kehittynyt.

Pujon niittäminen ei hävitä pujoa, mutta kukintojen niittäminen helpottaa toki allergisia oireita. Niiton jälkeen pujo kasvattaa melko nopeasti uusia versoja. Jälkiversot pitää joko kitkeä, niittää uudelleen tai käsitellä glyfosaatilla.

Kemiallinen torjunta-aine Roundup sisältää glyfosaattia. Oikein käytettynä Roundup ei jätä jäämiä maaperään, vaan glyfosaatti hajoaa maassa luonnon omiksi aineiksi eli hiileksi, vedyksi, typeksi, hapeksi ja fosforiksi.

Pujo kiusaa pitkään

Allergia- ja Astmaliiton mukaan noin joka viides suomalainen kärsii allergisesta nuhasta.

Allergiaoireita aiheuttavat muun muassa lepät, pähkinäpensas, koivut ja muut lehtipuut sekä heinät kuten timotei, puntarpäät, nadat, nurmikat, koiranheinä, lauhat ja järviruoko. Allergiaoireita voi saada myös tiettyjen kasvien läheisyydessä esimerkiksi poimiessa voikukkia, päivänkakkaroita, kultapiiskuja, astereita, siankärsämöjä, kehäkukkia tai ohdakkeita.

Pujo on erityisen hankala rikkakasvi myös siksi, että sen siitepölyt kiusaavat allergisia aina keskikesästä alkusyksyn pakkasiin.