Suomen vieraslajistrategiassa tavoitellaan jättiputken hävittämistä Suomesta kokonaan 6/2014

Tiedote 2014 / Vieraskasvit / Yhteistyö Lohjan ja Lahden kanssa
Suomen vieraslajistrategiassa tavoitellaan jättiputken hävittämistä Suomesta kokonaan
– Arvioitu vuosikustannus jättiputkien hävittämisestä 2,5 miljoonaa euroa
– Jättiputki voidaan vielä hävittää Suomesta
– Maailmanlaajuinen vieraslajikustannus 2-3% bkt:sta
Suomen vuonna 2012 hyväksytyn vieraslajistrategian tavoitteena on minimoida haitallisten vieraslajien aiheuttama vahinko. Tavoitteena on edelleen luoda vuoteen 2020 mennessä järjestelmä, joka estää haitallisten lajien maahantulon. Suomi on sitoutunut EU:n sekä kansainvälisen tason määräyksiin vieraslajitorjunnassa.
Vieraslajien aiheuttamien vahinkojen estämiseksi valtioneuvosto on hyväksynyt maa- ja metsätalousministeriön esityksestä kansallisen vieraslajistrategian periaatepäätöksen maaliskuussa 2012.
Vieraslajeja on levinnyt Suomeen omilta elinalueiltaan ihmisen mukana, ja osa niistä aiheuttaa vahinkoa ekosysteemille, alkuperäisille lajeille, viljelyksille ja elinkeinoille.
Maailmanlaajuisesti vieraslajeista koituu vahinkoa arviolta 2-3 % bruttokansantuotteesta. Suomessa ei ole tehty laskelmaa vieraslajien kokonaiskustannuksista, joita aiheutuu vieraslajien hävittämisestä, kasvin- ja eläintarkastuksista ja vahinkoeläinten pyynnistä.
Arvioitu kustannus on kuitenkin useita kymmeniä miljoonia euroja vuosittain. Esimerkiksi jättiputken torjuntakustannus on vähintään 2,5 miljoonaa euroa ja hukkakauran torjunta 10–30 miljoonaa euroa vuodessa.
Myös EU pyrkii ratkaisemaan haitallisia vieraslajeja koskevat ongelmat EU-maiden yhteisellä lainsäädännöllä. Komissio antoi syyskuussa 2013 ehdotuksen asetukseksi, jolla pyritään ehkäisemään haitallisten vieraslajien tuonti ja leviäminen.
Suomen strategian toimeenpanossa on kolme tasoa: ennaltaehkäisy, varhainen havaitseminen ja hävitys sekä leviämisen estäminen.
MMM on myös julkaissut esitteet puutarhan vieraslajeista ja jättiputken torjunnasta:
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/ymparisto/luonnonmonimuotoisuus/vieraslajit.html
Esitteissä kerrotaan, miten torjua käytännössä vahingollisimpia vieraslajeja. Samalla ne täydentävät strategiaa ja palvelevat sen toteutumista.

Koko kansan juttu!

Vanhempi tutkija Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta on ollut vieraskasvien asiantuntijana MMM:n kansallisessa vieraslajistrategian ohjausryhmässä.
Vaikka ympäristöviranomaiset ja ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöt ovat tehneet työtä vieraslajien hävittämiseksi jo vuosien ajan, strategian avulla voidaan lisätä yhteistyötä ja selkeyttää torjunnan toteuttamista.
Ryttäri toivoo, että strategia aktivoi laajasti paikallistoimijoita vieraskasvien torjuntaan. – Aiemmin ei ole ollut ohjattua toimintaa, mikä on erittäin tärkeätä torjunnan käynnistämisessä.
– Torjunnasta ja hävittämisestä pitäisi tulla koko kansan juttu, eikä sitä pitäisi jättää yksittäisten toimijoiden varaan. – On muistettava, että kaikki vapaaehtoistyö on arvokasta vieraskasvien torjunnassa.
Tällä hetkellä pahimmat vieraskasvit ovat jättiputket, lupiini, jättipalsami ja kurtturuusu. – Luonnon kannalta ikävää on kurtturuusun leviäminen rannikoille, koska se tuhoaa arvokkaiden elinympäristöjen, kuten hiekkarantojen ja dyynien kasvillisuutta ja hyönteisiä. Vieraskasveista jättiputki on lisäksi ihmiselle vaarallinen.
Kaikki Suomeen tulevat vieraat lajit ovat mahdollinen riski – siis myös matkailijoiden mukanaan tuomat lajit ja internetistä tilatut kasvit. – Toisaalta vain pieni osa tulijoista osoittautuu lopulta haitallisiksi ja aggressiivisiksi leviäjiksi.
Uusia lajeja saattaa ilmestyä ilmastonmuutoksen mukana. Suomen ympäristökeskus SYKE on tehnyt arvion vieraslajien ja ilmastonmuutoksen yhteydestä:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=409001&lan=fi

Suomen vieraskasvien neljä hankalinta lajia ja niiden hävittäminen

Strategiassa on määritelty erityisen haitallisiksi vieraskasveiksi:
1. Jättiputket, joiden ryhmässä on kolme lajia
2. Lupiini
3. Jättipalsami
4. Kurtturuusu.

Jättiputki

Jättiputket kuuluvat sarjakukkaisiin kasveihin (Apiacae). Jättiputkiesiintymiä on eniten Pohjois-Karjalassa ja Itä-Suomessa, kaikkiaan arviolta 1000 esiintymää tällä hetkellä. Koko Suomen jättiputkiesiintymien arvio on noin 10 000 esiintymää, mutta tarkkaa lukumäärä ei tiedetä. Hävitettäviä jättiputkia on kolme lajia: kaukasian-, persian- ja armenianjättiputket. Jättiputket ovat myös ihmiselle vaarallisia kosketuksesta syntyvien ihovammojen takia.
Jättiputki voi kasvaa jopa neljän metrin korkuiseksi, ja se voi tuottaa jopa 100 000 siementä, jotka säilyvät maassa itämiskelpoisina vuosia. Lisäksi se leviää juuriston kautta.
Torjuntasuositus sisältää mekaanisen torjunnan, taimien kitkennän, kukinnon katkaisun ja glyfosaatti-pohjaisen kemiallisen torjunnan. Varmin tulos saadaan mekaanisen ja kemiallisen torjunnan yhdistelmällä.

Kurtturuusu

Kurtturuusu (Rosa rugosa) aiheuttaa ympäristöjen muutoksia erityisesti hiekkarannoilla ja saaristossa koko Itämeren alueella. Kurtturuusu tuhoaa hiekkarantojen rikkaan ja ainutlaatuisen eliöstön.
Kurtturuusua on levinnyt Suomessa eniten Suomenlahden rannikolle ja saariin ulkosaaristoa myöten. Kasvustoja löytyy myös Pohjanlahden rannikolta Perämerelle saakka. Kurtturuusu muodostaa tiuhoja kasvustoja ja valtaa alaa muilta kasveilta.
Torjunta vaatii vuosia: pienet taimet kitketään, pensaat leikataan ja juurakko kaivetaan ylös. Torjunta voidaan tehdä myös koneellisesti mm. traktorin avulla.

Lupiini

Lupiinilla (Lupinus polyphyllus) on suuri vaikutus ympäristöönsä, sillä se kykenee typpibakteeriensa avulla rehevöittämään kasvualustaansa. Lupiini on siirtynyt puutarhoista tienvarsille, joissa se kilpailee alkuperäisten niitty- ja ketokasvien kanssa. Niityt ovat häviämässä Suomesta maatalouden muuttumisen takia, jolloin niityn kukkivat kasvit ovat löytäneet turvapaikkoja teiden varsilta. Hiekkamailla kasvavat kissankellot ja päivänkakkarat väistyvät lupiinin tieltä.
Lupiinin torjunta vie vuosia. Lupiinin kukinto leikataan kukkimisen jälkeen siementen leviämisen ehkäisemiseksi. Lupiinikasvustot voidaan myös niittää, mikä hidastaa leviämistä. Pienet lupiinit voi kaivaa irti maasta.

Jättipalsami

Jättipalsami (Impatiens glandulifera) on tuotu Suomeen 1800-luvulla puutarhakasviksi. Se on levittäytynyt puutarhoista erityisesti asutusten läheisyyteen, rannoille, lehtoihin ja kosteikkoihin. Tällä hetkellä kasvupaikkoja lienee tuhansia, ja leviäminen jatkuu, ellei niitä hävitetä.
Torjuntamenetelmänä kitkentä onnistuu pienissä kasvustoissa, kolmesti kesän aikana ennen siementen kypsymistä ja varmistus seuraavana kesänä. Laajat kasvustot niitetään. Kun siementäviä kasveja ei pääse syntymään, jättipalsami häviää nopeasti. Siemenet leviävät tehokkaasti, joten niiden pääsyä multaan tai kompostiin on varottava.

Jättiputkien hävittämiseen myös kemiallisia keinoja

Vieraskasvistrategian tavoitteita on mm. jättiputkien hävittäminen Suomesta kokonaan. Terhi Ryttäri arvioi nykyisten kokemusten perusteella, että jättiputken hävittämisen vuotuinen kustannus on noin miljoona euroa, ja että hävittämiseen aikaa kuluu 10-20 vuotta.
Keskeisen tärkeätä on, että jättiputki on mahdollista hävittää Suomesta toisin kuin monista Euroopan maista.
Jättiputket ovat haasteellisia hävitettäviä vaarallisuutensa takia, ja niiden hävitystyössä tarvitaan turvavarusteet.

Tulevat hankalat vieraskasvit?

Terhi Ryttäri arvioi, että jotkut uudet kasvit saattavat aiheuttaa vahinkoja tulevaisuudessa. Ilmaston lämpiäminen saatta auttaa uusien lajien leviämistä Suomessa.
Mm. kanadanpiisku alkanut levittäytyä Etelä-Suomessa tienpientareita ja ratavarsia möten. Uusia, vahinkoa aiheuttavia vieraskasveja saattavat olla myös rehuvuohenherne, pilvikirsikka, ja vuorivaahtera. Näiden leviäminen pitäisi estää puutarhaoista. – Lista on suuntaa antava, mutta uusien kasvilajien istuttaminen on mietittävä tarkoin, ja puutarhajätteitä on käsiteltävä huolellisesti.
– Marunatuoksukki on allergiakasvi, jota tavataan säännöllisesti lintujen ruokinnoilla. Se kukkii myöhään syksyllä eikä onneksi pysty tekemään meillä vielä siemeniä.

LINKKEJÄ vieraslajeista:

www.ymparisto.fi/vieraslajit
www.mmm.fi/vieraslajit
www.roundup.fi
http://www.sll.fi/varsinais-suomi/sitkea-jattiputki-herattaa-huolta-lounais-suomessa/
Vieraslajiportaali on avattu vuodenvaihteessa 2013-2014 osoitteessa
www.vieraslajit.fi
Sivustolle on koottu tietoa vieraslajeista ja palvelun kautta voi myös ilmoittaa omia havaintojaan.

Transmeri jatkaa jättiputken hävittämistä Lahden ja Lohjan kanssa

Transmeri on tehnyt yhteistyötä Lohjan ja Lahden kaupunkien kanssa jättiputken hävittämisessä. Lohjan kanssa vuonna 2010 aloitettua yhteistyötä jatketaan myös vuonna 2014.
Lahden seudun ympäristöpalvelujen (Hollola-Lahti-Nastola) kanssa yhteistyö aloitettiin vuonna 2013 ja myös tätä yhteistyötä jatketaan.
Lohjalla tavoitteena on jättiputkikasvustojen hallittu torjuntatila vuoteen 2015 mennessä ja uusien kasvustojen syntyminen.
Jättiputkien hävittämisessä on hyödynnetty ja kehitetty parhaita käytäntöjä jättiputkikasvustojen hävittämiseen. Transmeri on lahjoittanut tarvittava glyfosaatin jättiputkien torjuntaan, ja kaupungit ovat vastanneet torjunta-aineen jakelusta ja kaikesta jättiputkien hävittämiseen liittyvästä seurannasta.
Jättiputkien hävittäminen on ulotettu myös yksityisten maille yhteistyössä maanomistajien kanssa.
Yksityiset maanomistajat ovat aloittaneet innolla hävityksen, kun kaupungit tarjoavat apuaan. Lahdessa hävitettiin kesällä 2013 noin 160 kohdetta ja Lohjalla noin 120 esiintymää, joista 40 uutta. Lohjalla torjunnassa on noin 90 % ilmoitetuista kohteista.

Huolehdi näistä!

1. Tarkkaile puutarhaa. Pidä lajit kurissa.
2. Puutarhan jätteitä ei saa kompostoida tontin ulkopuolelle.
3. Puutarhajätteiden keruu on organisoitava nykyistä paremmin.