Vieraslajien torjunta

Haitallinen vieraskasvi on muualta meidän luontoomme levinnyt kasvi, joka vie elintilaa omilta, kotoperäisiltä kasveiltamme. Maa- ja metsätalousministeriön laatimassa Kansallisessa vieraslajistrategiassa erityisen haitallisiksi vieraskasviryhmiksi on luokiteltu jättiputken kolme lajia – kaukasian-, persian- ja armenianjättiputki – sekä lupiini, jättipalsami ja kurtturuusu.

Vieraskasvien neljä hankalinta lajia

Kurtturuusu

Kurtturuusu (Rosa rugosa) aiheuttaa ympäristöjen muutoksia erityisesti hiekkarannoilla ja saaristossa. Kurtturuusu tuhoaa hiekkarantojen rikkaan ja ainutlaatuisen eliöstön.  Kurtturuusua on levinnyt Suomessa eniten Suomenlahden rannikolle ja saariin ulkosaaristoa myöten. Kasvustoja löytyy myös Pohjanlahden rannikolta Perämerelle saakka. Kurtturuusu muodostaa tiuhoja kasvustoja ja valtaa alaa muilta kasveilta.

Roundup - vieraslajit - lupiini

Lupiini

Lupiinilla (Lupinus polyphyllus) on suuri luontovaikutus, sillä se kykenee typpibakteeriensa avulla rehevöittämään kasvualustaansa. Lupiini on siirtynyt puutarhoista tienvarsille, joissa se kilpailee alkuperäisten niitty- ja ketokasvien kanssa. Niityt ovat häviämässä Suomesta maatalouden muuttumisen takia, jolloin niityt kukkivat kasvit ovat löytäneet turvapaikkoja teiden varsilta. Hiekkamailla kasvavat kissankellot ja päivänkakkarat väistyvät lupiinin tieltä.

Palsami

Jättipalsami

Jättipalsami (Impatiens glandulifera) on tuotu Suomeen 1800-luvulla puutarhakasviksi. Se on levittäytynyt puutarhoista erityisesti asutusten läheisyyteen, rannoille, lehtoihin ja kosteikkoihin. Tällä hetkellä kasvupaikkoja lienee tuhansia, ja leviäminen jatkuu, ellei niitä hävitetä. Jättipalsami on ahkera siementäjä, mutta sillä on hennot juuret. Mekaaninen torjunta kitkemällä on varsin helppoa ja voi tehota jopa kerralla, jos se tehdään ennen siemenvaihetta.

Jättiputki

Jättiputket kuuluvat sarjakukkaisiin kasveihin (Apiacae). Jättiputkiesiintymiä on eniten Pohjois-Karjalassa ja Itä-Suomessa – kaikkiaan noin 1 000 esiintymää. Hävitettäviä jättiputkia tiedetään tällä hetkellä olevan kolmea lajia: kaukasian-, persian- ja armenianjättiputki.

Jopa neljän metrin korkuiseksi kasvava jättiputki voi tuottaa jopa 100 000 siementä, jotka säilyvät maassa itämiskelpoisina vuosia. Lisäksi se leviää juuriston kautta.

Lue lisää vieraslajeista:

Kansallinen vieraslajistrategia

Suomen ympäristökeskus: Vieraat lajit

Suomen ympäristökeskus: Jättiputkitiedote

Jättiputki on vaarallinen terveydelle

Roundup - vieraslajit - jättiputki

Jättiputken kasvinesteessä olevat furanokumariinit aiheuttavat ihmiselle pahoja palovamman kaltaisia iho-oireita. Pelkkä kasvin hipaisu saattaa aiheuttaa ihoreaktion, joka voimistuu auringonvalon vaikutuksesta. Iholle nousee palovamman kaltainen vaurio noin 15 minuutista kahteen tuntiin kosketuksen jälkeen. Jättiputken vaikutukset, kuten pigmenttimuutokset, voivat kestää kuukausia ja valoherkkyys jopa vuosia. Joutuessaan silmiin, kasvinesteen yhdisteet saattavat aiheuttaa jopa näön menetyksen. Erityisesti lapset kuuluvat riskiryhmään, mutta myös aikuisten tulee käyttää kitkiessä suojakäsineitä ja suojaavia vaatteita.

Jättiputki leviää tehokkaasti

Jättiputki tuottaa runsaasti siemeniä yhtä kasviyksilöä kohti. Siemenet voivat säilyttää itävyytensä jopa vuosia, vaikka kukintovarsi katkaistaisiin. Jättiputki lähtee kasvuun keväällä ensimmäisten kasvien joukossa ja saa jo silloin etumatkan valon ja ravinteiden suhteen muihin kasveihin verrattuna. Siksi jättiputki valloittaa nopeasti suuriakin alueita.

ROundup - vieraslajit - jättiputki

Näin hävität jättiputken Roundup Garden Plus -tiivisteen avulla

Kunnioitusta herättävä jättiputki leviää tehokkaasti ja voi kasvaa jopa nelimetriseksi. Sen kasvinesteessä olevat furanokumariinit voivat aiheuttaa vakavia palovammoja. Siksi sen hävityksessä kannattaa noudattaa asiantuntijoiden ohjeita tarkasti.

Jättiputkeen ja muihin vieraskasveihin tehoaa glyfosaattipitoinen Roundup Garden Plus.

  1. Kasvin kosketusta paljaalle iholle pitää ehdottomasti välttää. Pukeudu suojavaatteisiin ennen kuin aloitat käsittelyn. Jos käsittelet täysikasvuisia, kukkivia kasveja, käytä myös kasvosuojainta. Valitse urakkaan tuuleton ja sateeton päivä.
  2. Jättiputken käsittelyyn kannattaa käyttää Roundup Garden Plus -tiivistettä. Jos ruiskutat lehdet, sekoita 40 ml : 1 litraan vettä ja jos kaadat liuoksen katkaistun varren sisään, tee vahvempi liuos 60 ml : 40 ml vettä. Tarkat ohjeet ovat pakkausselosteessa, jonka löydät linkkinä myös tuotesivulta.
  3. Jättiputkella on suhteellisen lähellä maanpintaa oleva juuristo, joten pehmeässä maassa kasvavat pienet kasvustot voit hyvin kaivaa ylös maasta kokonaisina.
  4. Kovassa maaperässä ja laajoissa kasvustoissa tehokkain tapa on katkaista kasvustot ensin noin 20-30 cm korkeudelta ja sitten ruiskuttaa Roundupia jäljelle jääneisiin kasvin osiin, lehtiruoteihin ja kukintovarren sisään. Näin torjunta-ainetta kuluu mahdollisimman vähän ja se kohdistuu täsmällisesti vain jättiputkeen.
  5. Toista toimenpide joka kerta kun uusia versoja syntyy. Kasvupaikkaa kannattaa tarkkailla pitkin kevättä ja kesää 2-3 vuoden ajan.
  6. Katkaistut jättiputket ja niiden juuret voit jättää paikoilleen maahan – ne kuivuvat ja kuolevat siinä. Vain kukinnot, joissa on jo siemeniä, pitää katkaista erikseen ja hävittää sekajätteen mukana. Näin estät uusien siementaimien syntymisen.